Kansainvälisistä pakotteista on tullut tärkeä osa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tähtäävää keinovalikoimaa. Osallistumalla pakotteiden toimeenpanoon täysimääräisesti Suomi haluaa vahvistaa kansainvälistä järjestelmää, joka palvelee rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä. Samalla pakotepolitiikkaa ja pakotekeinoja on kehitettävä tehokkaammiksi ja taattava pakotteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden ja ryhmien oikeusturva.
Yhdistyneiden kansakuntien (YK) turvallisuusneuvosto voi asettaa taloudellisia ja muita pakotteita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Turvallisuusneuvoston toimivalta asettaa pakotteita perustuu YK:n peruskirjan VII lukuun.
Euroopan unioni (EU) voi asettaa omia pakotteita EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puitteissa EU:n perustamissopimuksen 11 artiklan ja YK:n peruskirjan periaatteiden mukaisesti. EU:n neuvosto voi päättää pakotteiden asettamisesta terrorisminvastaisten toimien tukemiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi sekä edistääkseen ihmisoikeuksien, demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista.
YK:n pakotteista päätetään turvallisuusneuvostossa. Turvallisuusneuvoston hyväksymät pakotteita koskevat päätöslauselmat ovat kaikkia YK:n jäsenmaita suoraan sitovia ja jäsenmaiden on pantava ne välittömästi täytäntöön.
EU:ssa pakotteita koskevat päätökset hyväksytään EU:n neuvoston yhteisinä kantoina ja neuvoston asetuksina. Neuvoston asetukset ovat kaikilta osiltaan velvoittavia ja niitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa EU:n jäsenmaissa.
EU:lla on tällä hetkellä voimassa yli kymmeneen valtioon kohdistuvia pakotteita. Suurin osa EU:n pakotesäädöksistä koskee YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden toimeenpanoa. Lisäksi EU on asettanut omia pakotteitaan, jotka eivät suoraan perustu YK:n pakotteisiin.
YK:n ja EU:n pakotteiden kansallisesta toimeenpanosta on säädetty laissa Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä kuuluvien velvoitusten täyttämisestä (jäljempänä pakotelaki, 659/1967). EU:n neuvoston pakoteasetusten voimaantulosta ja niitä rikottaessa sovellettavista rangaistussäännöksistä annetaan tieto Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla ulkoasiainministeriön ilmoituksella (pakotelain 2 a §)
Rangaistus EU:n neuvoston pakoteasetusten rikkomisesta säädetään rikoslain säännöstelyrikoksia koskevan 46 luvun 1-3 §:ssä. Rangaistusasteikko vaihtelee sakosta vankeusrangaistukseen. Jos kyseessä on törkeä säännöstelyrikos, maksimirangaistus on neljä vuotta vankeutta.
YK:n ja EU:n asevientikieltojen vastaisesta viennistä rangaistaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun lain nojalla (242/1990). Maastavientirikoksesta säädetään lain 7 §:ssä, jonka mukaan rangaistusasteikko vaihtelee sakosta enintään neljään vuoteen vankeutta.
Kansainvälisten pakotteiden keinovalikoima on muuttunut viime vuosina siten, että tiettyihin maihin kohdistuvat kattavat kauppasaarrot on kumottu ja yhä laajemmin käyttöön on otettu yksilöihin kohdistuvia pakotteita. Nykyisin voimassa olevat pakotteet muodostuvat yleisimmin finanssipakotteista, matkustuskielloista ja asevientikielloista.
Pakotteiden kohteena voivat olla tiettyjen maiden hallitukset. Lisäksi pakotteita voidaan kohdistaa myös sellaisiin yksittäisiin henkilöihin ja ryhmiin, joilla ei ole yhteyttä tiettyyn kolmanteen valtioon. Esimerkiksi EU:n terrorisminvastaiset pakotteet kohdistuvat sellaisiin EU:n neuvoston päätöksellä listattuihin henkilöihin, ryhmiin ja yhteisöihin, joilla on yhteyksiä terroritekoihin. Pakotteiden kohteeksi joutuvien henkilöiden ja ryhmien tulee täyttää listaamisen edellytykset, jotka on määritelty neuvoston yhteisessä kannassa 2001/931/YUTP. YK:n turvallisuusneuvosto puolestaan päättää pakotteista, jotka kohdistetaan Osama bin Ladeniin, Al-Qaida-järjestön ja Talebanin jäseniin sekä niitä lähellä tahoihin.
Finanssipakotteet kohdistuvat pakotepäätöksessä listattuihin henkilöihin ja yhteisöihin, joiden varat ja taloudelliset resurssit tulee jäädyttää. Lisäksi kiellettyä on varojen ja taloudellisten resurssien luovuttaminen suoraan tai välillisesti näiden henkilöiden tai yhteisöjen käyttöön tai niiden hyväksi.
Myös matkustusrajoitukset kohdistuvat pakotepäätöksessä lueteltuihin henkilöihin, joiden maahantulo ja kauttakulku tulee estää.
Lisäksi käyttöön voidaan ottaa tapauksesta riippuen erilaisia muita pakotekeinoja. Taloudellisina pakotteina kyseeseen voivat tulla esimerkiksi tiettyjen hyödykkeiden tuonti- ja vientikiellot. Lisäksi voidaan asettaa esimerkiksi lentoliikennekieltoja tai rajoittaa valtiovierailuja kolmansiin maihin.
Suomessa pakotteiden toimeenpanosta vastaavat viranomaiset ovat ulkoasiainministeriö ja puolustusministeriö.
Ulkoasiainministeriö
PL 416, OIK-10, 000230 Valtioneuvosto
Puhelin (09) 1605 5733 tai 1605 5726
Faksi (09) 1605 5707
Sähköposti: oik-10@formin.fi
Puolustusministeriö (asevientikiellot)
Eteläinen Makasiinikatu 8
FIN-00131 Helsinki
PL 31
Puhelin (09) 1608 8128
Faksi (09) 1608 8111
